torstai 31. toukokuuta 2012

Kellarin kalkkimaalaus, osa 2

Nyt ollaan jo päästy kellarissa pintakäsittelyä harrastamaan. Juhlavaa, kummallisen ihmeellistä! Kalkkimaalauksen harjoittelu jatkuu pitkin kellarin seiniä, ja nyt se jo näyttääkin sujuvan kuin vanhalta tekijältä. Eli helppoa on se, kannustan kaikkia ihan rohkeasti kokeilemaan. Ei tarvita kuin palttiarallaa oikeat välineet, sinnikkyyttä ja lopputulos on hyvä. Voisin jopa jonkin verran erilaisia pintoja erilaisilla maaleilla maalanneena sanoa, että ensimmäinen maali, joka peittää (ei siis korosta) maalattavan pinnan epätasaisuuksia ja virheitä ja antaa anteeksi pohjatöissä pinnanneelle. Katon maalaaminen maitomaisella maalilla on yksi paskamaisimmista hommista ikinä - ehkä, en varmaksi osaa sanoa, kun en poistanut itse niitä viemäreitä enkä piikannut pikiä saunan katosta....

Tällä kertaa läksin kokeilemaan valmiilla maalilla, eli kokeilussa oli Maatilan kalkkimaali. Perinteinen hautakalkista valmiiksi sekoitettu maali. Lotraamisessa ei kyllä ihan kamalasti hävinnyt tuolle perinteiselle kalkkitahnalle, oli ihan käsin leivottava kalkki pohjasta liikenteeseen, jotta maalin sai tasoitettua. Peittävyys ja maalattavuus oli ehkä hieman jykevämpää luokkaa kuin kalkkitahnasta tehdyn maalin, tahnasta tehdyllä maalilla maalatessa olisi pitänyt varmaan laittaa enemmän kerroksia päästäkseen samaan peittävyyteen. Tosin, sekoitussuhteissa varmasti myös salaisuutensa, eli ei ihan suoraan johtopäätöksiä vedettävissä. Lisäksi varmaan tahnoissa on eroja, kuten myös valmiissa maaleissakin. Noudatin edelleen välisuihkutteluperiaatetta ja vastoin ohjeita, ohensin maalin kalkkivedellä...Epäilyttävää sellainen puhtaan veden sekoittaminen maaleihin.





Hienon näköistä kuitenkin tulee! Valoisaa!

Spa-osastoa kohden pintaremonttia

On sitä tekemistä niin vaan maan paljon joka paikassa. Hirveä määrä työvaiheita ja jokaisessa amatööri miettii - ehkä syvällisemmin, kuin ammattilainen, joka on tottunut aina tekemään samalla tavalla? No, sen näemme mihin ratkaisumme johtavat tulevaisuudessa. Konsultoimamme ammattilaiset ovat virkanneet kylpyhuoneesta rintamamiestalon kellarissa mm. seuraavia asioita:

- Museoviraston korjauskorttikin on vain paras mahdollinen arvaus siitä, miten kostea tila vanhassa talossa ehkä saattaisi toimia. Tulevaisuus näyttää.
- Kostea tila rintamamiestalon kellarissa ei tule ikinä toimimaan turvallisesti.
- Joka ikinen ratkaisu, joka tehdään, on vain kompromissi.
 
Tältä pohjalta siis lähdetään, salaojittavin eristein, uudella laatalla, lattialämmityksellä ja kivimateriaaleilla, nykyaikaisin vedeneristein, painovoimaisella ilmastoinnilla ja puulämmitteisellä saunalla. Pidetään peukkua!!
 
Tutuksi muodostuneen kaavan mukaan, ensin 88 mm paksua HB-priimaa ulkoseinille, 50 mm ilmaraolla, tiukasti umpeenmuurattuna, ilma-aukot kulmat kiertäen, tuuletusaukot ja ikkuna-aukot muuraten samasta tavarasta. Tätä minulta juuri hiljattain kysyttiin, mistä saimme rohkaisun tällaista rakennetta käyttää kellarissa. Tulipa mietittyä, että mistä moinen ja tässä lyhyet perustelut:

- mahdollisimman hengittävät materiaalit
- mahdollisimman vähän orgaanista ainesta
- mahdollisimman yksinkertaisesti
- mahdollisimman lähellä perinteistä rintamamiestalorakennetta
- mahdollimman vähän muuttaen.

On niistä luettu ja niitä pähkäiltu, kaikkien tuttujen eri alan ammattilaisten kanssa pohdiskeltu. Mikä näissä taloissa nyt viisasta on ja mikä ei? Kattellaan juu, muistetaan käyttää lastaa suihkun jälkeen, ei lotrata, kuivataan pinnat, saunotetaan tontut, avataan räppänät (joita sitten riittää) jnejnejne.





Sähköjohdotuksia unohtamatta, perusjohtoja on viety rakenteisiin, jotta saataisiin vähän pintavetoja karsittua.




Sitten oli vuorossa Span väliseinä, saunan ja kylppärin väliin, samaan kohtaan palttiarallaa missä se aikaisemminkin oli. Nyt vaan suihku hyppäsi eri puolelle seinää, eli pois saunasta. Seinän rakentamisessa suurempi juttu oli se, että sen haluttiin tukevan samalla keittiön rakenteita, jotenkin kun vaikuttivat huteran tuntuisilta kaikin puolin (välipohja laatta ohut, tukeva palkki niukin naukin sokkelin päällä, välipohja vasa retkotti piippua vasten hajottaen sitä pikkuhiljaa, jossain aikaisemmassa rempassa oli kantavaa seinää hajotettu ja kantavia palkkeja poisteltu jnejnejne...). Niinpä siihen päätettiin valita astetta järeämpi HB - priima, käytettiin sitten suihkukopperoon kantavien seinien priimaa, 150 leveetä. Ei kaadu suihkukoppero ei....Olipa muuten hyvä, että tuli ammuttua tykillä hyttystä noiden lattianalaisten Isodränien paineensietokyvyn kanssa - ihan varmuuden vuoksi pistettiin Pascaleita vähän enemmän kuin olis ollut suunnitelmien mukaan tarvis. 

Seinän jatko (saunan ja kylppärin väliin) heitettiin kuitenkin 88 millisellä, kun siihen piti saada oviaukko. Kätevää näet tuo ovenylityslista tässä kyseisessä huonekorkeudessa (205 cm).





Lievän ihmettelyn jälkeen seinä kohosi nopeasti ja juotosbetonilla loput....




Ja kait se nyt nousikin nopeasti, kun oli taas ammattilaiset asialla;-) 















 Takan anturasta ylijääneet betonit kipattiin jo pitkään unohduksissa olleelle piipun anturalle.



Spa-osaston muoto hahmottui nopeasti, ja nyt on siis pintamateriaaliratkaisut mietinnässä. Pirulainen, nekin vaikeita ovat....tai no, olisivat helpompia, jos oltais vähän rikkaampia...




Väliseinät ja rivinteeraukset tasoitettiin käyttäen tiilitasoitetta. Merkkinä oli sitten Kiilto... en tiedä mitä tästä ajatella. Tyypillisimpään, helpoiten saatavissa olevaan, ei ehkä parhaimpaan vedeneristykseen päin siis mennään. Olen antanut itseni ymmärtää, että Ardex olisi paras, varsinkin kapillaarisiin seiniin, mutta meidän kellarissa vähän ylitseampuvaa hätävarjelun liioittelua, kun noita kapillaarisia seiniä ei liiemmälti vedeneristetä ja laattakin on uusi. Suihkun yksi seinä, joka on kapillaarinen, on toiselta puoleltaan avoinna lämpimään sisätilaan ja hengittävästi maalattu kalkkimaalilla. Tiedä häntä...paras olisi kiva, mutta kun neliöitä alkaa olla melko paljon, niin alkaa kassavaranto kiinnostaa. Eli nyt sitten vaan pintoja päättämään ja jatkoa miettimään....


Näin ratkesi palomuurin alaisen puupalkin ongelma


1)  Ensin ulkoistettiin palomuuri (väliaikasesti):


 


(ensin tietenkin tehtiin välipohjavasoja kannattava väliaikainen tuki, 
huomaa palkit piipun takana)

2) Puukkosaha ongelman ratkaisun ytimessä:


 

3) Poissa on pirulainen:




(Vähintään 56 vuotta kuivunutta hirttä ja tulihormia erotti vain yksi rispaantunut 50 lukulainen säästötiili ja samanaikainen laatulaasti. Tarkasti miettisin uskaltaisinko laittaa tulta pesään tällaisessä vanhassa talossa, jos rakenteita ei ole tarkastettu, sen verran luovat oli tässäkin mökissä rakennusaikaiset ratkaisut....)

4) Näin luotiin uusi tulenkestävämpi ratkaisu:


 



Raudoitus porattiin talon kellarin kantavaan keskiväliseinään. 



Tuon päälle nyt sitten muurataan palomuuri uudelleen. Vanhat tiilet vaan putsataan ja palautetaan paikoilleen. Tulisijojen aluset täytetään lecapavuilla ja luovutaan noista sytykkeistä niiltä kohdin.

Muutama motivaatiokuva toukokuusta

Miksi ahertaa niska hiessä ja hermot riekaleina vanhan talon parissa, kun uusia ja kunnollisiakin olisi tarjolla? Kevät tontilla auttaa remonttistressiin!





maanantai 21. toukokuuta 2012

Käsittämätön kellaripuristus

No huh huh!

Helatorstain pitkä viikonloppu ja ihme on tapahtunut! Kellarin edustuspuoli on pintakäsittelyä vaille valmis! Kiitos Pappa, kiitos Mika!

Rivinteeraukset, saunan ja kylppärin väliseinä, seinien tasoitukset, "pannuhuoneen" ilmastointiaukko, "pannuhuoneen" seinien tasoitus. 

Myös monet muut ongelmat talossa ratkesivat kuin käden käänteessä. Mm. palomuurin alainen hirsi katosi kuin tuhka tuuleen, samalla ratkesi keittiön lautojen tuen tarve ja keittiömuurin pinnan rapsutteluongelma. 

Melkein on jo se tilanne, että näyttäis siltä, että pintaratkaisuja vaille valmista;-)


maanantai 7. toukokuuta 2012

Saunan ja kylpyhuoneen rivinteeraus ja kellarin "pannuhuoneen" maalinpoistoa




Tästä se lähti. On se alle jäävä seinä hieman karu, pahimmat vaan paikkailtu ja piki jyrsitty pois. 88 millisellä HB - priimalla mennään, edelleen, ilmarako likimäärin 50 mm. Sitä arvottiin, pitäisikö alle laittaa kapillaarikatkoksi bitumikaistale tai vastaava, mutta todettiin rakentaja sukulaisilta tehdyn gallupkyselyn kautta se hätävarjelun liioitteluksi (laatan alla 20 cm kapillaarikatkoa, ulkopuolella uudet sadevesijärjestelmät ja Isodränit) ja mahdollisesti ongelmia aiheuttavaksi (rakenteen tukeminen ja kiinnitykset, vesieristesauman eläminen jne.)



Kulman vahvistus harjateräksestä taitelluilla hakasilla. Ilmarako kiertää myös kulman. Onneksi on taas lankomies mallina ja apuna ennenkaikkea!







Ei se vielä valmiiksi tullut, mietitään vielä, mitä pitäisi ymmärtää tehdä ennenkuin lyödään kiinni kokonaan.Mutta iso kasa harkkoja saatiin jo taas pois kuleksimasta pitkin lattioita!

Pannuhuonetta samalla

Pirullinen pannuhuoneen seinä on maalattu myrkynvihreellä lateksilla. Jumanskukke, on lateksi sementtiseinässä piukassa. Fein Multimaster jyrsii pikkuhiljaa, mikään muu ei ole auttanut, ei rälläkkä, ei poraan kiinnitetyt harjakset ei käsipelit.