sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Pulmakulma 1: koontia viimeaikojen päänvaivoista

Tämän hetkisiä pohdintoja ja ongelmanaiheita - niitähän vanhan talon hartaalla remontoijalla riittää, enemmän kuin hauskaksi harrastukseksi. Kun haluaisi saada hyvänä pysyviä teknisiä ratkaisuja ja pintoja, ei se ole helppoa. Huomattavasti helpompaa se tietenkin olisi, jos rahaa olisi käytettävissä enemmän (lue: loputtomasti). Mukavuudestakin ollaan valmiita tinkimään, kunhan talo pysyisi terveenä vielä seuraavatkin vuosikymmenet. Tai onhan se näköjään pakko jostakin tinkiä, kun näillä taidoilla, rahoilla ja resursseilla ei sittenkään kaikkia herkkuja näytä saavan. 

Listaanpa tähän vähän akuutteja ongelmakohtia, voimme sitten kepeästi näille parin vuoden päästä naureskella kun ne on onnistuneesti ratkaistu ja toteutettu....(sarkasmiako?)

Kellarissa olevan saunan ja kylpyhuoneen käyttömukavuuteen ja turvallisuuteen liittyvät asiat

- Kylpyhuoneen ja erityisesti suihkun ilmanvaihto

  • Riittäisikö se, että kylpyhuoneemme tuulee läpi ja räppänöitä on sekä saunan seinässä (ja aikomus tehdä vielä toinen lisää tuomaan kiukaalle raitista ilmaa) ja kylpyhuoneen seinässä. Lisäksi sauna on puulämmitteinen ja piippua saunasta ulos ainakin kymmenen metriä - luulisi painovoimaisenkin ilmanvaihdon vetävän aikamoista holotusta kosteaa ilmaa ulospäin. Ongelmana vaan on olevinaan viisas (ja toivottavasti kaukonäköinen) ratkaisumme jättää piippu kauttaaltaan näkyviin saunan puolelle mahdollisia huoltotoimenpiteitä ja nuohouksia ajatellen. Tämän ratkaisun mukana mahdollisuus suoraan hormituuletukseen kylpyhuoneen puolelta meni. Nyt pohdin pää punaisena, pitäisikö suihkutilasta vetää saunan kautta ilmastointiputki hormiin ja mahdollisesti huippari sitten myöhemmin päähän?

- Vesieristyksen laajuus
  • Koteloidako koko kylpyhuone vesieristyksin muovipussiksi, josta tuupataan väkisin kostea ilma pihalle vai keskittääkö vesieristys suihkuun ja antaa seinien hengittää? Ainakin katto on tämän hetkisen ajatuksemme mukaan vesieristettävä, koska välipohjalaatta on ihan vaan muutaman sentin paksu (älkää nyt pelästykö hyvät ihmiset, on siellä sellaisia 20 cm'30 cm isoja betonipalkkeja viisi (5) kappaletta kannattamassa välipohjaa, että ei se mihinkään romahda kohta kuudenkymmenen vuoden jälkeen) ja yläpuolella on keittiö, eli koko talouden kaksi kosteinta tilaa on pinossa päällekäin. Ei mikään määrä hygroskooppista materiaalia vedä sellaista määrää kosteutta, että se kestäisi monilapsisen perheen keittiö- ja kylpyhuonekuormituksen yhdessä kulmassa. Mutta jaksaisiko rivinteeraus ja Isodrän puskea kosteutta sokkelista läpi maaperään sitä tahtia kun kylpyhuone sitä tuottaa?? Saunasta emme ole huolissamme, koska todistettavasti 50 vuotta vanhassa alkuperäissaunassa ei ollut lahonlahoa eikä kosteaa kohtaa. Kylpyhuone huolettaa, onhan se "SE", talon vaarallisin tila!
- Suihkukulmauksen viimeistely
  •  Suihku sijoitettiin ainoaan kohtaan, jossa se mahtuu olemaan ilman kosketusta ulkoseinään. Viisain mahdollinen ratkaisu tietenkin olisi ollut suihkukaappi, mutta viimeiset vuodet sellaista käyttäneenä tiedämme sen, että sen nyt vaan ei ole mitenkään käytännöllinen vaihtoehto lapsiperheessä. Kun ei sinne oikein kunnolla mahdu kuin yksi aikuinen tai yksi lapsi kerrallaan. Nyt onnistuimme varaamaan suihkulle sellaisen 90 cm*150 cm tilan, johon ei ehkä kaksi aikuista mahdu kunnolla suihkuttamaan, mutta aikuinen ja pari lasta ainakin. Suihku kuitenkin koskee yhtä kantavaa kellarin seinää= kapillaarisen kosteudennousun mahdollisuus ja vedeneristys....Vaikkakin seinä tulee olemaan toiselta puolelta täysin hengittävä (betoni ja kalkkimaalaus), voi se silti olla haasteellinen kohta. Näin ollen ideoinkin irtoseinän (esim. 68 mm HB-priima), joka seisoo vastavaletun ja kapillaarikatkoksella varustetun lattialämmitetyn laatan päällä. Ei puske kosteus kaakeleita irti....Siitä saat ja siitä maakosteus.

Paloturvallisuus

Piipun eristäminen palavista materiaaleista
  • - Miten saada piippu erilleen puruista ja puista? Voi herran jestas sentään, kyllä on huolettomasti suhtauduttu aikaisemmin näihin paloturvallisuusasioihin. Ei liene ihme, että lähestulkoot kaikki omakotitalojen tulipalouutiset koskevat rintamamiestaloja...Meidän talossa piippu pitää aikanakin pystyssä melko montaa rakennetta, ja niiden kanssa nyt pähkäillään. Pakko lienee purkaa hieman yläkertaakin, että saadaan rakenteelliset asiat tältäkin osin kuntoon....Onneksi emme ryhtyneet pelkkään pintaremonttiin, pinnan alla on niin monta kuntoonlaittamista odottavaa asiaa.
Keskikerroksen kantavat seinät - erityisesti ne, joita ei enää ole

- Olohuone, piipun kohdalla olevan 60- luvulla puretun ja siirretyn, jollain tavoin kantavaksi arveltu väliseinä
  • Vanhaa lastenhuonetta (Aku Ankka tapetit 50-luvulta...valitettavasti ei seinissä vaan seinien välistä löytyneissä puukuitulevyjen palasissa....) on pikkuisen laajennettu 60-luvun tienoilla olohuoneeseen päin ja oletetusti yhtä puolentalon mittaista vasaa kannattava seinä on purettu. Viattoman oloisia pappeliineja kannattaa kiinteistökaupoissa todellakin varoa, ne ne vasta pirullisia talonomistajia saattavat olla...mitä sattuu remontteja- oh my good....
  • Onko se nyt kantava vai ei, millä tavalla välipohjan vasa kantaa yläkerran huoneen kulman painoa??
  • Kun se piru on siinä suunnitellut takan kohdalla, miten se mahdollinen kantava palkki kiinnitetään ja miten paloetäisyydet??
- Keittiön, 60-luvulla laajennettu oviaukko ja jo aikaisemmin blogissakin mainostettu kantava ovenkarmi
  • Romahtaako talomme rakennesuunnittelijan laskemasta 30 cm ' 11 cm liimapuupalkista, vai tyytyisimmekö hieman vaatimattomampaan?
  • Miten palkki kiinnitetään, taasko joudutaan yläkerran purkuhommiin?
- vessan lavuaaritilan takaamiseksi siirretty olohuoneen puoleinen seinä
  • Miten taataan riittävän kokoinen vessa tulevaisuudessa, kun kantava seinä halutaan takaisin? Ei me mitään kakkalukaalia haluttaisikaan, mutta lavuaari olisi kuitenkin kiva...
Voi vanhaisäntä sentään!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti