Raporttirysäys, osa 1: kuisti

Nyt pitäis ponnistella tänne oikein raporttirysäys! Kesä on alkanut sellaisissa urakointitunnelmissa, että ei oikein ole ehtinyt koneen ääreen istahtaa. Tapahtumia on siellä täällä ja tuolla, koko ajan tapahtuu. Yhä useammassa paikassa ollaan pääsemässä pintatasoon ja päätöksiä lopullisista sisustusratkaisuistakin pitäisi tehdä. Ne tuntuvat tämän kokonaisremontin jälkeen niin vähäpätöisiltä ja suorastaan turhiltakin, samapa tuo miltä se seinä loppujen lopuksi näyttää, kunhan tietää mitä siellä sisällä on ja mistä se on tehty... 

Vanha kuistin kehikko purettiin hetkellisesti, jotta pohja päästiin kunnolla siivoamaan. Aikasemminhan kuistilla ei ollut ollut laisinkaan lämpöeristystä, mutta nyt sen lattia haluttiin eristää, koska kellarissa kuistin alaiseen tilaan rakennettiin tekninen tila vanhan puuvaraston tiloihin. Siellä on laitettiin lattialämmitys uuteen laattaan ja rivinteeraus, koska maalämpöpumppu pitää olla yli +5 asteen lämpötilassa. Vaikka kuisti säilytetään kylmänä ja eristämättömänä, ei kellarin lämmön haluta karkaavan kuistille, sulattamaan talvisia kattolumia. Lisäksi kuistin lattianalusen eristyksen ja paperoinnin uskotaan parantavan kellarin porraskäytävän lämpötaloudellista tilaa. Aikaisemmin puukehikon ja sokkelin rajasta on näet puhaltanut aikamoista haipakkaa kylmää ilmaa ja kohdassa on myös puurakenteissa havaittavissa kondenssikosteuden merkkejä.

 

Kuistilla korjattiin ulko-oven alta vanhojen portaiden lahottama alajuoksu. Vanha juoksu leikattiin pois ja korvattiin uudella kuusiparrulla. Havaintona se, että vinolaudoitetusta seinästä voi leikata melko huoletta kantavan pystyn pois seinän notkahtamatta, mutta kannattaa tosissaan tarkistaa, onko siinä seinässä vinolaudoitusta;-) Kuistilla ei näköjään ole.... Alle pistettiin bitumihuopakaistale. Rakenne tiivistettiin pellavariveellä.

 

 

Kuistin lattianalainen seinärakenne tiivistettiin Eko-sellueristeellä.

 

 

Kuistin lattiaan paperoitiin kaukalo Elteten VLC+ - paperilla.

 

Kelluva koolaus rakennettiin samanlaiseksi kuin aikaisemminkin, nyt vain vatupassin kanssa.

Paperikaukalo täytettiin lapsityövoimalla teetetyllä purulla (;-) Sinne meni Heikki purut), vähän piti laittaa paalattua lisäksi.

Vuoden 1953 Seura laitettiin sinne, mistä se tulikin. Arvo-setäkin näyttää vielä tuossa melko vetreältä. Lisäksi kuistin uumeniin piilotettiin loput kuistin lattian alta löytyneet tavarat, eli kenkäpari, miesten ja naisten kengät sekä varpuluuta. Lienevät jotain noituutta? Ajattelin varmistaa, ettei nyt vaan mene tämä homma pieleen ja talon onni syrjälleen.

Päälle levitettiin toinen paperi, joka taiteltiin ensimmäisen paperointikerroksen kanssa siten, että siitä tuli tiivis "pussi". Taitos jätetään lattialistoituksen alle.

Kuisti saa lattiakseen sieltä löytyneet kunnon lankut, arvelin niiden olevan ylijääneitä välipohja- ja kattovasoja. Maali karhennettiin ja kirveellä tasoitelluista lankuista piti pikkuisen höylätä. Päälle maalaus tehtiin entisessäkin kodissamme käytetyllä "wanhanajan maalilla" eli alkydimaali Permolla, kun oikean lattiaöljymaalin saatavuus oli taas sitä mitä oli, eli yli viikon tilausajalla. Kuulostaa taas vähän hätäisten ihmisten touhulta, mutta välillä viikko on liikaa...Samalla maalinhakukeikalla kyllä sitten tilattiin muihin puulattioihin koemaalit, oikeaa öljymaalia. Maalarikonsultti vakuutti Permon kuluvan nätisti ja aikaisempien kokemusten mukaan se on ollut oikein hyvä ja pysyvä maali, eikä liukas. Tosin tuohon Permoon saisi lisäaineena myös karhennusta lisää.