On sitä tekemistä niin vaan maan paljon joka paikassa. Hirveä määrä työvaiheita ja jokaisessa amatööri miettii - ehkä syvällisemmin, kuin ammattilainen, joka on tottunut aina tekemään samalla tavalla? No, sen näemme mihin ratkaisumme johtavat tulevaisuudessa. Konsultoimamme ammattilaiset ovat virkanneet kylpyhuoneesta rintamamiestalon kellarissa mm. seuraavia asioita:
- Museoviraston korjauskorttikin on vain paras mahdollinen arvaus siitä, miten kostea tila vanhassa talossa ehkä saattaisi toimia. Tulevaisuus näyttää.
- Kostea tila rintamamiestalon kellarissa ei tule ikinä toimimaan turvallisesti.
- Joka ikinen ratkaisu, joka tehdään, on vain kompromissi.
Tältä pohjalta siis lähdetään, salaojittavin eristein, uudella laatalla, lattialämmityksellä ja kivimateriaaleilla, nykyaikaisin vedeneristein, painovoimaisella ilmastoinnilla ja puulämmitteisellä saunalla. Pidetään peukkua!!
Tutuksi muodostuneen kaavan mukaan, ensin 88 mm paksua HB-priimaa ulkoseinille, 50 mm ilmaraolla, tiukasti umpeenmuurattuna, ilma-aukot kulmat kiertäen, tuuletusaukot ja ikkuna-aukot muuraten samasta tavarasta. Tätä minulta juuri hiljattain kysyttiin, mistä saimme rohkaisun tällaista rakennetta käyttää kellarissa. Tulipa mietittyä, että mistä moinen ja tässä lyhyet perustelut:
- mahdollisimman hengittävät materiaalit
- mahdollisimman vähän orgaanista ainesta
- mahdollisimman yksinkertaisesti
- mahdollisimman lähellä perinteistä rintamamiestalorakennetta
- mahdollimman vähän muuttaen.
On niistä luettu ja niitä pähkäiltu, kaikkien tuttujen eri alan ammattilaisten kanssa pohdiskeltu. Mikä näissä taloissa nyt viisasta on ja mikä ei? Kattellaan juu, muistetaan käyttää lastaa suihkun jälkeen, ei lotrata, kuivataan pinnat, saunotetaan tontut, avataan räppänät (joita sitten riittää) jnejnejne.
Sähköjohdotuksia unohtamatta, perusjohtoja on viety rakenteisiin, jotta saataisiin vähän pintavetoja karsittua.
Sitten oli vuorossa Span väliseinä, saunan ja kylppärin väliin, samaan kohtaan palttiarallaa missä se aikaisemminkin oli. Nyt vaan suihku hyppäsi eri puolelle seinää, eli pois saunasta. Seinän rakentamisessa suurempi juttu oli se, että sen haluttiin tukevan samalla keittiön rakenteita, jotenkin kun vaikuttivat huteran tuntuisilta kaikin puolin (välipohja laatta ohut, tukeva palkki niukin naukin sokkelin päällä, välipohja vasa retkotti piippua vasten hajottaen sitä pikkuhiljaa, jossain aikaisemmassa rempassa oli kantavaa seinää hajotettu ja kantavia palkkeja poisteltu jnejnejne...). Niinpä siihen päätettiin valita astetta järeämpi HB - priima, käytettiin sitten suihkukopperoon kantavien seinien priimaa, 150 leveetä. Ei kaadu suihkukoppero ei....Olipa muuten hyvä, että tuli ammuttua tykillä hyttystä noiden lattianalaisten Isodränien paineensietokyvyn kanssa - ihan varmuuden vuoksi pistettiin Pascaleita vähän enemmän kuin olis ollut suunnitelmien mukaan tarvis.
Seinän jatko (saunan ja kylppärin väliin) heitettiin kuitenkin 88 millisellä, kun siihen piti saada oviaukko. Kätevää näet tuo ovenylityslista tässä kyseisessä huonekorkeudessa (205 cm).
Lievän ihmettelyn jälkeen seinä kohosi nopeasti ja juotosbetonilla loput....
Ja kait se nyt nousikin nopeasti, kun oli taas ammattilaiset asialla;-)
Takan anturasta ylijääneet betonit kipattiin jo pitkään unohduksissa olleelle piipun anturalle.
Spa-osaston muoto hahmottui nopeasti, ja nyt on siis pintamateriaaliratkaisut mietinnässä. Pirulainen, nekin vaikeita ovat....tai no, olisivat helpompia, jos oltais vähän rikkaampia...
Väliseinät ja rivinteeraukset tasoitettiin käyttäen tiilitasoitetta. Merkkinä oli sitten Kiilto... en tiedä mitä tästä ajatella. Tyypillisimpään, helpoiten saatavissa olevaan, ei ehkä parhaimpaan vedeneristykseen päin siis mennään. Olen antanut itseni ymmärtää, että Ardex olisi paras, varsinkin kapillaarisiin seiniin, mutta meidän kellarissa vähän ylitseampuvaa hätävarjelun liioittelua, kun noita kapillaarisia seiniä ei liiemmälti vedeneristetä ja laattakin on uusi. Suihkun yksi seinä, joka on kapillaarinen, on toiselta puoleltaan avoinna lämpimään sisätilaan ja hengittävästi maalattu kalkkimaalilla. Tiedä häntä...paras olisi kiva, mutta kun neliöitä alkaa olla melko paljon, niin alkaa kassavaranto kiinnostaa. Eli nyt sitten vaan pintoja päättämään ja jatkoa miettimään....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti