Kalkkimaalaus amatööreille

Noudatin kalkkimaalauksessa Kirjovärien kalkkimaalausohjetta http://www.kirjovarit.fi/maalaus_kalkkimaalit.html ja käytin Domus Classican perinteistä Kalkkimaalia eli kalkkitahnaa http://www.domusclassica.com/tuote/kalkkitahna-10-l/860-057/. Mahtavan näköinen tuli! 

Maali ottaa hieman erilailla kiinni vanhaan säästöbetonipintaan ja uuteen tiilitasoitteella tasattuun pintaan. Olin kuitenkin loppujen lopuksi tosi tyytyväinen kumpaankin. Väri tuli vähän hitaammin esiin tiilitasoitetussa, piti odottaa pari vuorokautta, että lopullinen valkoisuus nousi esiin. Olisiko pitänyt olla vähän kalkkipitoisempi tasoite taustalla, jotta olisi tullut nopeammin peittävämpi pinta?  Periaatteessa saadakseni yhtä kirkkaan valkoisen kuin vanhassa seinässä, olisi tiilitasoitteella vedetty pinta pitänyt kalkita huolellisesti vielä kertaalleen. Niin luulen mä. Uusi hieno rappaus oli kuitenkin niin siisti jo alunperin, että koin sen tarpeettomaksi. Erilainen struktuuri siinä pinnassa kuitenkin on joka tapauksessa.

Aluksi pohjamaalauskerros on ihan pelkkää harsoa pinnalla, kerros kerrokselta se vaalenee ja maalin esiintuloaika on pidempi. Ei siis todellakaan kannata pelästyä tai ihmetellä sitä, että ensin seinä näyttää vain kastuvan niinkuin noissa hyvin selkeissä Kirjovärin ohjeissa neuvottiinkin. Viimeisillä maalauskerroksilla seinä alkoi olla niin kalkkinen, että väri alkoi pyöriä pinnalla ja maalin levitys näkyä paremmin. Mitä tasaisempi tai "tiukkasyisempi" pinta, sitä helpompi maalia näytti olevan levittää ja sitä helpompi työstettävyys.

Työstössä tärkeää oli kunnollinen "suti", useat kerrokset, välikostutukset ja hiertäminen. Eli kunnolla piti hinkata ja pyörittää maali seinään, että pinnasta tuli tasainen. Kävi kuntosalirupeamasta. Varsinkin katon maalaaminen...Uh. Viimeisellä maalauskerralla näki miten maalitahna alkoi pyöriä pinnassa, pinta oli kunnolla kyllästynyt. Pohja- ja välimaalauksessa pinta imaisi maalin niin heti, että vähän ajan päästä oli vaikea sanoa, mikä kohta on jo maalattu. Huolimattoman työn huomasi vasta seinän kuivuttua. Viimeisellä hiertokerralla kuitenkin sain paikattua kohtuudella pinnan tasalaatuiseksi.

OHJEET VASTA-ALKAJALLE VASTA-ALKAJAN LAATIMANA

Välineet: 

Kalkkitahnaa

Kylmää vettä

Paljon ämpäreitä

Mittoja

Iso siivilä

Kalkkihakkuri tai kalkkipensseli, pyöreä ja tuuhea

Tuuhea, pehmeä tavallinen maalipensseli kulmien yms. kapeiden kohtien käsittelyyn

Suihkupullo (kannattaa ottaa sellainen, mihin saa paineen pumpattua, käsikäyttöisessä voi tulla käs kipeeks)

Suojavarusteet:

Kunnollinen hengityssuoja tai kasvosuojus

Silmäsuojus

Pitkähihainen paita

Lippis

Muovihanskat

Maalarinteippiä

Jämäkkä muovipussi

Hommaa ei kannata näköjään ruveta kiireellä tekemään, valmiin pinnan tekemiseen menee useampia päiviä. Periaate on kostutus, hierto, kostutus, hierto jne. kunnes pinnasta tulee peittävä. Kyseessä ei ole "maali" vaan kiviaineksen kemiallinen reaktio, jossa kalkkikiviaines reagoi hiilidioksidin kanssa, joten valmis tulos ei ole näkyvissä heti vaan vasta parin päivän kuluttua.

Kalkkivesi ja tahna ovat emäksisiä ja ärsyttäviä ja kuivattavat ihon ja kirvelevät haavoissa ja rohtumissa, joten kannattaa suojata itsensä. Silmät kirvelevät ihan kamalasti, jos niitä ei suojaa. Ei kannata suhtautua siihen puoleen väheksyvästi, vaikka luonnonmaali onkin kyseessä. Meikä käytti raksahanskoja, niiden päällä kumihanskoja ja sitten vielä teippasin muovipussin ranteeseen - esti maalia valumasta kainaloon ja kastelemasta hihaa.

Ensimmäinen valmisteluvaihe on kalkkiveden kypsyttely. Sitä kannattaakin sitten tehdä saavillinen, koska sitä menee. Sitä tarvitaan itse tahnan laimentamiseen sekä välikäsittelyihin. Välikostutuksia ei kannata jättää väliin, koska ne vaikuttavat lopullisen pinnan kovuuteen ja värinpitävyyteen (näin siis väitetään, henkilökohtaista kokemusta asiasta ei ole). Itse kostuttelin suihkupullolla, pensselillä kostuttaen tulee epätasainen ja kaikki paikat sotkeutuvat. Valmiiseen pintaan hinkkasin mustaa fleecepusakkaa, eikä tosiaankaan sotannut, joten paikkansa varmaan piti tämä neuvo.

Pohja kostutetaan kunnolla päivää ennen duunien aloittamista. Näin ollen kalkkivesi pitää tehdä vähintään kaksi päivää ennen kuin luulee aloittavansa maalaamisen. Piloille se ei mene, joten liian aikaisin sitä ei voi tehdä. Pohjamaalaus ohuella vesilitkulla, joka vaan aavistuksen verran valkaistu kalkkitahnalla. Kannattaa yrittää levittää sitä tasaisesti, mitä huokoisempi seinä, sitä nopeammin se imaisee "maalin". Siitä sitten päivä ja käsittely, näytti tosin tulevan ihan hyvä vaikka vähän nopeuttikin tahtia. Tasaisen pinnan saaminen vaan on vähän haasteellisempaa, kun se valkoisuus tosiaan tulee esiin aika hitaasti. Maaliseosta aina vaan joka kerralla vahvistetaan, eli tehdään siitä kalkkisempi. Itse tein kirjovärien ohjeen mukaan suhteet ja hyvät tuli!  Maalin tekemisessä siivilä on ehdoton, tahnassa itsessään on isojakin stemuja mukana.

Tärkeää on olla sitkeä ja hiertää maali pyörittävin liikkein alustaan. Ihan Karate Kid meininki;-) Pinnasta tulee tasainen ja kalkkia menee kaikkiin koloihin. Maalilla on loppupeleissä siis tasoittavakin vaikutus, jos saa hierrettyä kunnolla voimalla kaikki kolosetkin umpeen. Kulmien tekemisessä suti vaikutti liian isolta, niissä käytin apuna tavallista maalipensseliä. Joka kohtaan pitää saada maalia, pinta ei anna armoa. Maltti on valttia.