perjantai 6. huhtikuuta 2012

Yläkerta lahoaa päältä ja kellarissa hommat jatkuu

Talkoiden jälkeen remonttityömaa on taas hakenut suuntaa suuremmalla säteellä. Kuluneen viikon aikana lykkäsi pientä kriisin poikasta, nuori isäntä vapautettiin remonttipalveluksesta, allekirjoittanut ryhtyi rekrytoimaan lisää rakennusalan ammattilaisia ja ollaan vaihettu roolitusta. Ongelmana on lähinnä se, että tällaisessa sopassa ei yksi kokki keittoa oikein saa valmiiksi, hieman hämmentää vaan. Liikaa siis tekemistä yhdelle täysipäiväisesti töissä käyvälle ihmiselle. Uupuuhan siinä hyvänen aika, eikä ajatuskaan oikein luista. Sitten kun on takapiruna tällainen perinnehippifasisti, ei oo, ei oo, ei oo helppoo....

Kriisi meinasi puhjeta vääränlaisesta tasoitteesta ahkaruudella ja hartaudella väsätyssä rivinteerauksessa - itse piru perikööt kaikki rautakauppamyyjät ja heidän arvontalaatikosta vedetyt ohjeistuksensa. Samapa tuo heille mitä se maksava asiakas ostaa, omapa on ongelmansa. No näillä puheilla möi myyjä isännälle Weberin vetonit tasoitteet ja isäntä saadakseen reippahasti valmista mätti ne seinään tarkastamatta mitä niissä on. Meinasi mennä pahemman kerran pieleen, mutta ei nyt onneksi sitten sen pahemmin onneksi kuitenkaan. Tällä kertaa selvittiin säikähdyksellä. Mutta ettei sitten enempiä vahinkoja pääsisi sattumaan, vapautettiin nuori isäntä hetkeksi raksapalveluksesta ottamaan hieman etäisyyttä mahdollisiin muovikuituvahvisteisiin tasoitteisiin. Sen verran tämä suuntaa sanelee vissiinkin, että antiikkilaastia on nyt sitten pistettävä sinne "kodinhoitotilan" seinään, koska tuossa vetonitissa ei kalkkimaali vissiin oikein tykkäis enää pysyä. Liikaa sementtiä luulen mä ja "määrittelemättömiä lisäaineita". Tulihan siitä taas melkein kuin ammattilaisen muuraama:





Ensi tiistaina olisi tulossa maalämpöpunpun asennustiimi. Eihän meillä sähköä eikä vettä ole, mutta vievät pumpun pois autotallista pyörimästä ja aloittavat asennuksen. Näin ollen jonkun pitää saattaa tekninen tila valmiiksi. Ja kun nuori isäntä lomailee, ei vaihtoehtoja ole montakaan: MINÄ JEE, pääsin raksalle. Edes jotain saan itsekin tehdä. Mukavaa vaihtelua sanon minä. 


Ihan vaan vaatimattomasti pintakäsittelyä, mutta kuitenkin. Sain rakkaaltani raksalahjaksi Fein Multimaster - monitoimityökalun, mikä romanttinen lahja. Mahtavan kätevä pikku vekotin. Ihan vaan siksi, että ei uskaltanut mulle rälläkkää....Sillä siistin lattian saumat, sekoittelin kalkkilitkut asettumaan ja hätäpäissä kaupasta napatulla Solmasterin EP 10 kaksikomponettiepoksilla lähdin huitelemaan lattiaa. Basfin samansorttinen kama olisi ollut tilaustavaraa, joten nyt mentiin siitä, missä aita matalin, sillä sävyllä, joka oli hyllyssä. Vasta pohjat ohuesti vedetty, mutta oli tosi kiva levitellä, notkeaa kuin mikä. Huomenna olisi kalkkivesi valmista, pääsen kokeilemaan kalkkimaalauksen saloja. Jännää! Mikä mahtavinta, pääsen huomenna raksalle takaisin jatkamaan hommia.

Tässä vielä kaikenmoisia talkooviikonlopun jälkeisiä tilannekuvia, en ehtinyt talkoissa paljoa kameran kanssa heilua.

Aluksi voi ihastella ruskolahottajan työtä, se on tehokas kaveri se....Kuukauden ylläri tässä ihan aluksi, poikkilahonneita välipohjavasoja 3 kpl, ilmankos katto vähän notkotti. Diagnoosi: vuotaneet tikkaat ja lapetikkaat, lisäeristeeksi ladattu päälle lasivillaa. Homehtumiselta pelasti kohtuullisen hengittävä rakenne.:




Tänään kysyi yksi vieras, että ostitteko talon ihan asuttavana vai kenties purkukuntoisena...Itketäänkö nyt vai nauretaanko? Mitä sanoo raati?  Melko paljon joutuu purkamaan, että pääsis asumaan. Oletusarvoisesti voi kyllä sanoa, että kaikki vanhat puutalot ovat syöneet näitä ihania ylläreitä enemmän tai vähemmän, että ei sitä asiaa sisustustapetti miksikään muuta. Laho on laho, home on home, ei tämäkään maailmanloppu ole. Sitähän varten tällainen talo ostettiin, kaikki ongelmat saa näistä moottorisahalla irti. Mutta kyllä tässä jo muutaman kerran on tullut mieleen, että miten helvetin paljon ongelmia yksi ihan tavallinen talo voi sisältää, nää tuli kyllä melko puun takaa.

Onneksi toisaalla talossa rakentuu koko ajan jotain uuttakin, Limpäri Oy vastaa ehjäämisestä: 




Lopuksi vielä sekalainen seurakunta fiiliskuvia tältä viikolta. Helvetisti tavaraa ainakin on meillä! Kun raksa on "valmis" järjestetään varmaan työmaakone huutokauppa!








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti